seminaarin ohjelma 13.kesäkuuta

17.30 Performanssi unelmoinnista Ihana Havon ja Miss Kompron perheyksikkö

17.40 Your art sucks; a philosophical approach Jasper Beckeringh

18.05 ”Kuva”taiteilijan taiteellinen valinta - taiteellisista toimintatavoista ja vähän
muusta... Minna Heikinaho

18.45 ”Vesijärvi” Julie Chaffort, lahtelais-ranskalainen videoteos, taukoesitys
paneelin alustukset

19.00 Kenelle kaupunki kuuluu? Urbaani tila, ääni ja valta Heikki Uimonen

19.20 Tatuoidut kaupungit: urbaani ympäristö katutaiteilijoiden kertomuksissa
Antti Tietäväinen

19.40 Kaupungit ja mielikuvitus: myytit ja tarinat kaupunkitilan jäsentäjinä
Atte Oksanen

20.00 Yleisön osallistumiselle avoin paneelikeskustelu

Performanssi Aistimisesta Vesa Lahtinen

Lahden taiteilijaseura ry:n hekti näyttelyä oheistapahtumineen tukee Taiteen Keskustoimikunta

Your art sucks; a philosophical approach
Jasper Beckeringh MA, Assistant professor at the University of Amsterdam in philosophy of art and culture
After the end of art as laid out by Hegel, the question "whereto art?" becomes one that is increasingly difficult
to answer. With the liberation of art of its classical goals, art finds itself in more and more of a vacuum. Using
the differences in relation to space in the classical form of art and our contemporary urban art I will attempt
to explain what the mutual dependency of art and philosophy is and why site specific city art currently falls
short.

”Kuva”taiteilijan taiteellinen valinta - taiteellisista toimintatavoista ja vähän muusta...
Minna Heikinaho kuvataiteilija, KuM, lehtori, Taik, Porin taiteen ja median osasto
Kenelle, miksi ja miten teen taidetta? Miten ja miksi? Taiteilija voi toimia oman työnsä määrittelijänä, uuden
etsijänä, kyseenalaistajana. Taiteilijan avainsanat: etiikka ja moraali, vapaus ja vastuu, mahdollisuus kyseenalaistaa,
kyky ja tarve välittää kokemaansa, ”hulluus”, rohkeus ja uskallus, epävarmuuden sietokyky.
Elämä on jatkuva prosessi, epäonnistumisten ja onnistumisten sarja. On hyväksyttävä tämä keskeneräisyyden
tila, elämää ei voi hallita vaan se hallitsee meitä. Minulle prosessitekeminen tarkoittaa jatkuvan keskeneräisyyden
hyväksymistä omassa työssä, sekä elämässä vaihetta, jossa elämme vaillinaisina, osana osassa.

Kenelle kaupunki kuuluu? Urbaani tila, ääni ja valta
Heikki Uimonen Tohtoritutkija, Musiikin laitos, Tampereen yliopisto
Kaupunkien ääniympäristöt koostuvat toisiinsa sekoittuneista ja ehkä ristiriitaisistakin äänistä, jotka syntyvät
yksittäisten ihmisten ja ihmisryhmien toiminnasta. Mitkä tekijät ovat muokanneet ja muovaavat yhteistä
kaupunkitilaa? Kenen äänet kuuluvat, kenen äänet vaimennetaan?

Tatuoidut kaupungit: urbaani ympäristö katutaiteilijoiden kertomuksissa
Antti Tietavainen YTM, tutkija, Sosiologian ja sosiaalipsykologian laitos, Tampereen yliopisto
Viime vuosina katutaide on ollut paljon esillä sanomalehdissä. Toiset kirjoittajat ovat kuvanneet graffitit ilmiönä,
joka lisää yleistä epävarmuuden tunnetta. Toisten mielestä katutaide tuo piristystä harmaaseen betoniympäristöön.
Vähemmälle huomiolle on jäänyt se, miten graffitinmaalaajat itse kokevat kaupunkiympäristön. Tässä esitelmässä
käsittelen sitä, millaisia kaupunkikuvia maalaajat rakentavat puheessaan ja miten julkista tilaa käytetään
graffitikulttuurissa. Tulkintani perustuvat aineistoon, joka koostuu graffitinmaalaajien haastatteluista sekä
maalaajien internet-keskusteluista.

Kaupungit ja mielikuvitus: myytit ja tarinat kaupunkitilan jäsentäjinä
Atte Oksanen Tohtoritutkija, sosiologian ja sosiaalipsykologian laitos, Tampereen yliopisto
Kaupunkikokemukset jäsentyvät usein historian, tarinoiden ja myyttien varaan, jolloin itse eletty kaupunki ja
esitetty kaupunki sekoittuvat toisiinsa. Erilaiset tarinat ja henkilöhahmot kytkeytyvät kaupunkeihin, kaupunginosiin
ja rakennuksiin. Suomessa historian kerroksellisuus on ohuempaa, millä on ollut seurauksensa kaupunkitilan
uudelleen muokkaamiseen. Esimerkiksi Suomessa myyttistä kaupunkia on etsitty ulkomailta ja myyttinen
kokemus luonnosta, itse kaupungit ovat jääneet enemmän ei-kenenkään maaksi.